Takaisin ylös

Tottijärven Jukola

Tottijärven Jukola sijaitsee hyvien kulkuyhteyksien päässä 15 km Nokian keskustasta. Tampereelta Tottijärvelle ajaa noin puolessa tunnissa.

Jukola on alun perin rakennettu suojeluskunnantaloksi ja se valmistui vuonna 1927.

Jukola on toiminut tanssipaikkana sekä juhlatalona, jossa on järjestetty paljon mm. perhejuhlia. Jukola on Tottijärven kylän ainoa suurempi yhtenäinen juhlatila perhejuhlien, erilaisten kurssien sekä muiden yhteisten tilaisuuksien järjestämiseen. Talo on alusta asti ollut kyläläisten monien harrastusten sekä juhlien pitopaikkana ja se on keskeisellä sijalla kyläyhteisössä. Jukolan säilyminen juhlatalona edistää osaltaan kylän yhteishenkeä sekä alueen maaseudun säilymistä elinvoimaisena.

Jukolaa on remontoitu 1970-luvulla olleen tulipalon jälkeen. Alkukesästä 2011 Jukolaan valmistui kaksi sisäwc-tilaa. Toiseen on esteetön kulku pyörätuolilla ja toisessa on lastenhoitotaso. Paljasjalkaiset tottijärveläiset Reino ja Esteri Ali-Runkka lahjoittivat Jukolan kunnostamiseen 20 000 euroa. Heille kiitoksena uudet wc-tilat nimettiin Reskaksi ja Esteriksi.

Kesällä 2012 Jukolaan valmistui täysin uusi keittiö, joka vastaa nykyaikaisia vaatimuksia. Keittiötiloista löytyy kupuastianpesukone linjastoineen, nelilevyinen liesi sekä kaksiosainen uuni (GN 2/1). Ruoan lämpimänä pitämistä varten on siirrettävä lämpövaunu. Keittiössä on kaksi jääkaappia, joista toinen on jää-pakastinkaappi. Ravintolasalissa on kylmävaunu tarjoilua varten. Keittiössä on kolme erillistä vesipistettä käsienpesulle, ruoanvalmistukselle ja astianpesulle. Jukolassa on 200 hengen ruoka- ja kahviastiasto sekä runsaasti ruoanvalmistus- sekä tarjoiluastioita. Kuohuviinilaseja on myös kahdellesadalle. Keittiössä on lisäksi 15 litran kahvinkeitin.

Jukolan juhlasaliin mahtuu hyvin 135 vierasta ja ravintolasalin puolelle 20. Ison noutopöytä on ravintolasalin keskellä. Tarjoilulinjastoa keittiöstä voi käyttää esimerkiksi juomien tarjoiluun tai kahvituksiin. Juhlatarjoiluiden jälkeen noutopöydän levyn voi nostaa pois ja alta löytyy biljardipöytä.

Jukolan pihapiirissä on runsaasti parkkitilaa sekä tasaista maapohjaa esimerkiksi juhlatelttojen alle. Juhlasaliin pääsee terassilta pääoven vierestä. Pitopalveluiden työtä helpottamaan keittiötiloihin on kulku erillisestä ulko-ovesta. Lokakuussa 2012 valmistui pääoven rappusten viereen luiska pyörätuolilla liikkujia varten.

Näyttämö sai uudet, paloturvallisesta materiaalista valmistetut verhot kesällä 2013. Uudet ulko-ovet asennettiin syyskuussa ja saliin tilattiin 160 uutta tuolia marraskuussa.

Marras-joulukuussa 2014 kunnostettiin salissa olevan kaminan takaseinä. Saliin asennettiin myös vanhat näyttämön maisemakuvat suuriksi tauluiksi.

Huhtikuun alussa 2015 Jukolan terassi kunnostettiin kokonaan  kaiteita ja lattiaa myöten. 

Helmikuussa 2016 Jukola sai uuden ulkokaton.

Tammi-helmikuun 2017 vaihteessa Jukolan pihapiiristä poistettiin useita vanhoja ja huonokuntoisia puita, jotta piha-alueen turvallisuus säilyy. 

Syyskuussa 2017 ravintolasalin pönttöuuni ja sen takana oleva muuriseinä kunnostettiin.

 

 

Jukolan omistaa Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry.

 

Tottijärven Jukola oli vuonna 2013 ehdolla Hyvän korjauksen palkinnon saajaksi. Tämä palkinto on seurantaloasiain neuvottelukunnan vuosittain myöntämä tunnustus seurantalolle, jota on korjattu toimivuutta parantaen ja talon ominaispiirteitä kunnioittaen. Lisätietoja ehdokkuudesta sekä tunnustuspalkinnosta löytyy

http://www.kotiseutuliitto.fi/yhdeksan-seurantaloa-ehdolla-hyvan-korjauksen-palkinnon-saajaksi


Jukolan remonttia on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007–2013 Leader-toimintalinjasta (maaseutualueiden elämänlaatu ja maaseudun elinkeinoelämän monipuolistaminen). Päätöksen tuesta yleishyödylliseen investointihankkeeseen on antanut Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toimintaryhmänä on ollut Kantri ry, joka on Tampereen seutukunnan maaseutualueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Hanke on päättynyt helmikuussa 2013.

 

Jukolan kattoremontti – hanketta on rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta 2014–2020 (Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto, Eurooppa investoi maaseutualueisiin). Leader-ryhmä on Kantri ry, joka on Tampereen seutukunnan maaseutualueella toimiva maaseudun kehittämisyhdistys. Päätöksen tuesta yleishyödylliseen investointihankkeeseen on antanut Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. Hankkeen toteutusaika oli 1.12.2015–29.4.2016.

 

Tervetuloa juhlimaan tärkeää päiväänne Tottijärven Jukolaan!

 

 

 

Tottijärven maa- ja kotitalousseuran historiaa  

koonnut Marja-Leena Siuvo seuran 100-vuotis juhliin 2.11.2013

 

Maamiesseuratoiminta Tottijärvellä juontaa juurensa jo 1800-luvulta. Lempäälän, Vesilahden ja Tottijärven maamiesseura perustettiin vuonna 1883 ja se liittyi seuraavana vuonna Hämeen läänin maanviljelysseuraan. 1800-luvun lopulla toiminnan tavoitteena oli mm. kääntöauran tunnetuksi tekeminen sekä vuoroviljelyn ja meijeritalouden edistäminen.

 

Tottijärven oma itsenäinen maamiesseura perustettiin vuonna 1911 Pajulahden Hyriäisellä. Seuran ensimmäisenä puheenjohtajana toimi pastori Kalle Aalto ja johtokuntaan kuuluivat emäntä Laina Sassi, maanviljelijä Herman Tuomaala, lampuoti Kaarlo Siuvo ja torppari Nestori Naskali. Opettaja Magnus Uusisaari kutsuttiin seuran sihteeriksi ja samalla rahastonhoitajaksi. Tottijärvellä jo aiemmin perustetut eläinsuojeluyhdistys ja hevosystäväin seura yhtyivät maamiesseuraan ja vuonna 1914 yhdistyksessä oli 54 jäsentä. Tottijärven pienviljelysseura liittyi vuonna 1972 maamiesseuraan.

 

Tottijärven emännät perustivat vuonna 1937 maamiesseuran naisjaoston, johon tuli heti mukaan 50 emäntää. Naisjaosto toimi yhteistyössä maamiesseuran kanssa ja vuodesta 1946 alettiin kokoontua yhdessä. Vasta vuonna 1992 naisjaosto liittyi maamiesseuraan ja nimeksi tuli Tottijärven maa- ja kotitalousseura ry.

 

Pöytäkirjojen mukaan alkuvuosikymmenten toiminta on ollut varsin vilkasta ja monipuolista. Esimerkiksi vuonna 1929 pidettiin neljä yleiskokousta, joihin osallistui yhteensä 300 henkeä.

 

Yhtenä tärkeänä tehtävänä on pidetty monipuolisten taitojen oppimista ja opettamista erilaisten kurssien avulla. Maanviljelykseen liittyen on pidetty laidunraivaus-, viljanlajittelu-, kylvö-, kyntö-, rehujen valmistus-, valkuaisaine ja tuorerehu-, maanhappamuuskoe- sekä 1950-luvun lopulla traktorinajokorttikursseja. Lypsykurssit ja hevostenhoitokurssit kuuluivat eläintenhoitokursseihin. Puutarhakursseja oli mm. keittiökasvi-, kasvitarha-, hedelmäpuiden jalostus ja hoito-, pellavanviljely-, perunan lajittelu- sekä kasvinsuojelukurssit.

 

Ruokatalouskursseja olivat mm. tuoremehu-, siirappi- ja talkkunanvalmistuskurssit. Kevätkutuisten kalojen viljelykurssikin järjestettiin. Erilaisia käsityötaitoja opeteltiin tallukka-, kudonta-, morsius-, essu-, kynttilä- ja veistoskursseilla. Lisäksi järjestettiin vaativia maatalousmerkkikursseja.

 

Opituista taidoista järjestettiin erilaisia kilpailuja; kyntö-, ojankaivuu-, nurmien nuorentamis-, kirveenvarrenteko-, lypsy-, kehruu- sekä muita käsityökilpailuja. Järjestettiinpä perunakuorimiskilpailuitakin!

 

Vuosikymmenten ajan pidettiin Pajulahden jäällä hevoskilpa-ajoja viidessä eri luokassa. Myöhemmin kilpailuja pidettiin Tottijärven jäällä. Osallistujia tuli myös naapuripitäjistä ja kauempaakin.

Naisjaoston vuosikertomukset vuosilta 1940–1942 kuvaavat sota-ajan toimintaa. Paikallista Lotta Svärd-yhdistystä avustettiin erilasten varustetarpeiden keräyksessä ja valmistamisessa sekä kerättiin reserviläisten ja siirtoväen perheille ruoka-, vaate- ja taloustavaraa. Yhteisostoilla hankittiin kasvitarhasiemeniä ja avustettiin sankaripatsaan hankinnassa. Siirtoväkeä avustettiin varaamalla heille viljelypalstoja. Osaston alueelle oli lisäksi sijoitettuna 17 kaupunkilaislasta.

 

Jaoston kokouksissa kuunneltiin esitelmiä mm. pula-ajan ruokataloudenhoidosta, huhujen ehkäisemisestä, lampaiden hoidon edistämisestä, kevätsiivouksesta, talvivaatteiden koisäilöön panosta, säästäväisyydestä, nuorten työskentelemisestä sekä heidän vapaa-ajanvietosta.  

 

Vuosikertomuksessa 1944 todetaan, että suojeluskunnalta ostettiin toimitalo Jukola hintaan 66 500 markkaa. Kauppahinnasta 10 000 markkaa lainattiin yksityishenkilöiltä. Talo ei ollut kovin hyvässä kunnossa. Jo seuraavana vuonna korjattiin salin sisäkatto, joka oli laskenut 30 cm. Samana vuonna hankittiin Jukolaan sähköt ja parin vuoden kuluttua uskallettiin myydä kaasu- ja öljylamput, tosin pari lamppua jätettiin sähköhäiriöiden varalle. Vasta 1980-luvun alkupuolella saatiin Jukolaan oma kaivo.

 

Jukolassa oli erillinen kioskirakennus, joka myytiin huutokaupalla vuonna 1947. Talossa ollut asunto kunnostettiin ja palkattiin vahtimestari, joka asui perheineen Jukolassa. Saunaa sekä putkaa kunnostettiin. Toukola-niminen tontti myytiin Osuuskassalle vuonna 1952. Varoja kerättiin ja taloa kunnostettiin talkoilla vuodesta toiseen.

 

Marraskuun 24. päivänä 1975 Jukolassa oli tuhoisa tulipalo. Tuli tuhosi alakerrassa olleen puuvaraston, näyttämön ja sen puoleisen kuistin sekä salin etuosan lattian. Myös näyttämön kulissit ja salin penkit tuhoutuivat. Tulipaloa seurasi mittavat korjaustalkoot.

 

2010-luvun remonttia suunniteltiin vuosikausia. Loppuvaiheessa jäätiin odottamaan kylälle tulevaa kunnallistekniikkaa. Remontille saatiin kolmivuotinen hankerahoitus, jonka ansiosta sisäwc-tilojen rakentaminen ja keittiön kunnostaminen oli mahdollista. Lisäksi hankkeelle saatiin Esteri ja Reino Ali-Runkalta tuntuva rahalahjoitus. Vaikka rahaa saatiinkin, niin lisäksi tarvittiin satoja talkootyötunteja, joihin osallistui yli 40 henkeä. Osa talkooväestä ei ollut seuran jäseniä.

 

Kaikenlaisten kurssien, kilpailuiden ja talkoilla tehtyjen remonttien lisäksi on seurassa osattu pitää myös hauskaa. Iltamat, tanssit, retket, teatterimatkat, eloillalliset sekä tiistaikerhot ovat olleet osa aktiivista toimintaa. Ennen Jukolaa kokoonnuttiin eri taloissa, samoin Jukolan tulipalon jälkeen. Hauskanpitoon on liittynyt talkooajatus sekä varojen keruu.

 

Sataan vuoteen mahtuu paljon toimintaa, tapahtumia, yhdessäoloa sekä hauskanpitoa. Laajemman historiikin kokoaminen seuran toiminnasta voisi olla hieno kulttuuriteko. Se jäisi muistoksi jälkipolville samoin kuin kunnostettu Jukolan juhlatalo, joka teettää edelleen paljon työtä, mutta ehkä juuri sen vuoksi on ihmisiä yhdistävä tekijä. Jukola on ollut osaltaan lisäämässä yhteisöllisyyttä Tottijärvellä.